Direct Seeding and Renovation Plants as Carbon Sequestration Method at a Pilot Demo Farm in Finland
Finland
Nordic Climate
Benefits of the practice
- Direct sowing
- Cover crops
- Renovation plant
Production system
Crop production farm
Thematic Area
Crops management
A special plant farm in Western Finland faces a climate challenge in maintaining soil health in changing and extreme weather conditions. For two decades, Rouhiainen Farm has practiced direct seeding with several crops – including sugar beet cultivation. Efforts have also been made to increase soil organic matter by using available organic fertilizers, such as livestock manure and recycled fertilizers. Recently, various intermediate and understory crops, such as catch and renovation crops, have been introduced on the farm, improving soil structure and biological activity.
The farmer has observed the benefits of direct seeding for soil structure and water management. It reduces organic matter decomposition, enhancing the soil’s physical, chemical, and biological condition. A key indicator is the increased number of earthworms in the farmer’s fields, which have not been disturbed by tilling.
The demo event at the farm showcased the effects of direct seeding and renovation crops on soil fertility and carbon sequestration. Participants observed a no-till demonstration in the farm’s tilling radish vegetation and studied soil fertility and biological activity by digging holes and counting earthworms. Each shovel puncture revealed more than 10 earthworms, with a record of over 20.
At the Rouhiainen farm, deep- and strong-rooted renovation plants have been able to manage and prevent compaction of arable land and add organic matter to the soil, which improves soil structure, water management, biological activity and nutrient economy. In addition, catching crops can have effects on controlling plant diseases and pests.
Especially for sugar beet, renovation crops are a good solution for maintaining the structure of the field and increasing the amount of organic matter. In the future, the farm plans to experiment with researchers with other spin-off crops and methods in sugar beet cultivation.
Länsi-Suomalaisella erikoiskasvitilla koetaan haasteeksi maan kasvukunnon ylläpitäminen muuttuvissa sääoloissa. Rouhiaisen tila on jo kahden vuosikymmenen ajan harjoittanut suorakylvöä useilla viljelykasveilla – myös sokerijuurikkaan viljelyssä. Maan orgaanista ainesta on pyritty lisäämään myös käyttämällä saatavilla olevia orgaanisia lannoitteita, kuten karjanlantaa ja kierrätyslannoitteita. Viimeisimpänä tilalla on otettu käyttöön erilaisia väli- ja aluskasveja, kuten kerääjä- ja saneerauskasveja, joilla paitsi lisätään vihreitä viikkoja, parannetaan maan rakennetta ja biologista aktiivisuutta.
Viljelijä on havainnut suorakylvön suotuisat vaikutukset maan rakenteeseen ja vesitalouteen. Suorakylvö vähentää maan orgaanisen aineksen hajoamista ja siten parantaa maan fysikaalista, kemiallista ja biologista kasvukuntoa. Hyvänä osoituksena tästä on lisääntynyt lierojen määrä viljelijän pelloilla, joita ei ole häiritty muokkauksilla.
Tilalla järjestetyssä demotapahtumassa esiteltiin osallistujille suorakylvön ja saneerauskasvien vaikutusta maan kasvukunnon parantamiseen ja hiilen sidontaan. Osallistujat pääsivät seuraamaan suorakylvönäytöstä tilan muokkausretikkakasvustossa sekä tutkimaan maan kasvukuntoa ja biologista aktiivisuutta kaivamalla kuoppia ja laskemalla lierojen määrää. Jokaisesta lapionpistosta löytyi yli 10 lieroa ja ennätys oli yli 20 lieroa.
Rouhiasien tilalla syvä- ja vahvajuurisilla saneerauskasveilla on pystytty hoitamaan ja ehkäisemään peltomaan tiivistymiä ja lisäämään maahan orgaanista ainesta, mikä parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta, biologista aktiivisuutta ja ravinnetaloutta. Lisäksi kerääjäkasveilla voi olla kasvitauteja ja -tuholaisia torjuvia vaikutuksia.
Erityisesti sokerijuurikkalla saneerauskasvit ovat hyvä ratkaisu pellon rakenteen hoitoon ja orgaanisen aineksen määrän lisäämiseen. Jatkossa tila aikoo yhteistyössä tutkijoiden kanssa kokeilla myös muita oheiskasveja ja menetelmiä sokerijuurikkaan viljelyssä.
Henna Latvala